MY FIRST TIME: Tattoo

Helsink Tattoo Helsingin Katajanokalla

Lauantaina, 27. syyskuuta, koitti päivä, jota olin odottanu viime keväästä asti. Kävin kesäloman alussa suunnittelemassa ja varaamassa ajan Alex Jazz :lle. Klo 12 koitti mun tuomion hetki…

Matkustin Helsinkiin aikaisella aamujunalla. Junassa oli mahdotonta pysyä paikallaan, sillä mua jännitti niin paljon. Neljän tunnin junamatkan jälkeen sain odotella vielä pari tuntia ennen kuin siirryin studiolle.

Tatuointi on siis mun oikeassa sääressä, toisin kuin tää kuva näyttää

Koska mua jännitti niin paljon, mahaan sattu aivan järjettömästi. Jouduin jopa soittaa stressipuheluita Antille ja äidille :D Vinkiksi muille Helsink Tattoo :n uusille asiakkaille: varatkaa käteistä, sillä studiolla ei käy muu kuin käteinen. Kun sitten pääsin studiolle, Alex teki tarkat valmistelut, jonka jälkeen menin kyljelleni sellaselle pöydälle. Jouduin olemaan tosi vaikeassa asennossa ja hieman reunan yli, jotta säären sivu olis mahdollisimman suorassa ja ylhäällä. Ja syke senkun kasvoi mun pelon myötä. Kuitenkin kokoajan ajattelin: ''Tätä kuvaa oon oottanu niin pitkään ja tää on osa mua. Tän eteen pitää nähdä vaivaa!''

Mun tatuointi-idea ei syntyny ihan tyhjästä. Kun sain kuulla, että koi tarkoittaa muutosta, tiesin tän olevan mulle täydellinen aihe. Mun muutos on siis sairastuminen narkolepsiaan.

Ja neula alkoi surista… Ensimmäisten viivojen teon aikana ajattelin, että tää kipu on sellasta ärsyttävää ja inhottavaa, mutta aina kun neula ei koskettanu muhun, tuntui tosi hyvältä. Mun äidillä on myös tatuointi ja hän on kuvaillu tatuoimista juurikin samanlaisena. Kivuliaimmat kohteet olivat polvitaipeen lähellä ja nilkassa. Pidimme onneksi useamman tauon.

Joka kerta kun koitti tauon paikka, luulin tatuoinnin olevan valmis :D Kotona ajattelin, että jaksan/kestän kipua ääriviivojen ja värityksen ajan. Toisin kävi… En jaksanut enää varjostuksia pidempään, sillä huonon asennon vuoksi lantioni puutui, enkä pystynyt rentoutumaan. Päätimme tehdä värit myöhemmin muutaman viikon kuluttua.

Tatuointini kotona seuraavana päivänä

Sain tarkat hoito-ohjeet, joita oon noudattanu tietenkin tosi tarkasti. Rasvaamiseen Alex suositteli ensin nopeasti imeytyvää sinistä Bebanthenia ja myöhemmin käytettäväksi rasvaisempaa, vaaleanpunaista Bebanthenia. Mulle ne on ainakin toimineet tosi hyvin. Vaaleanpunaisen Bebanthenin huonoina puolina tosiaan on, ettei rasvapitoinen voide imeydy nopeasti, joten vaatteet ''sotkeentuu'' hieman sekä rasvan jääminen käsiin. Tämän levittäminen onnistuu minulta ainakin paremmin kumihanskan avulla. Kuitenkin tää rasva mun mielestä parantaa ihoa paremmin, koska sitä ei tarvii lisätä kesken päivän.

Mulla olisi ensi maanantaina tarkoitus mennä takaisin Helsinkiin tatuoitavaksi. Tällä kertaa koi-kala saa oranssin värityksen. Hyvä aloitus siis syyslomalle! :)

Alue on parantunu nyt alle kahdessa viikossa TOSI hyvin. En todellakaan olis uskonu, ettei tuossa oo enää yhtään rupea ja iho on kesiny tatuoinnin alueelta kokonaan. Iho ainoastaan kutisee vielä hieman, mutta sekin helpottaa, kun laittaa rasvaa.

Hyvää syyslomaa kaikille lomalaisille! :)

<3 Essi